Säästösäätö on prosessi, jossa hyödynnetään osittain ulkoilmaa datakeskuksen lämmönpoistossa. Säästösäätö voi tapahtua suoraan siten, että ulkoilmaa tuodaan jäähdytysjärjestelmiin ja toimitetaan palvelimille (asianmukaisen suodatuksen jälkeen), tai epäsuorasti siten, että kierrätettävä datakeskuksen ilma poistetaan ympäristöön ilma-ilma-lämmönvaihtimen kautta. Tämä alentaa kustannuksia, parantaa energiatehokkuutta ja edesauttaa kestävää kehitystä. Energiatehokkuuden ylläpitämiseksi suodatuksen aiheuttamat ilmapuolen painehäviöt tulisi kuitenkin minimoida. Jos siis ilmaa kierrätetään datakeskuksessa ilman ulkoilman syöttöä, suodatustarpeen vähentämisen tai eliminoinnin kokonaan pitäisi olla mahdollista.
Jäähdytys ja tuuletus edellyttävät huolellista hallintaa, ja on tärkeää käyttää energiatehokkaita tuulettimia, ylläpitää hieman positiivista rakennuksen ilmanpainetta ja hallita tilojen kosteutta. Esimerkiksi korvausilmajärjestelmien tulisi pitää tilojen kastepistettä riittävän alhaisena, jotta jäähdytyskelat toteuttavat vain järkevää jäähdytystä tarvitsematta huolehtia piilevästä kuormituksesta (kosteuden poisto ilmasta).
Lämmönpoistojärjestelmän kokonaistavoitteena on ylläpitää olosuhteita optimaalisina IT-laitteille ja minimoida samalla energian käyttö. Esimerkiksi alhainen kosteus voi kasvattaa staattisen sähkön riskiä, ja korkea kosteus voi aiheuttaa kondensaatiota, joka on uhka sähkö- ja metallilaitteille ja kasvattaa vikaantumisen riskiä sekä lyhentää käyttöikää. Korkeiden kosteustasojen yhdessä erilaisten ympäristön epäpuhtauksien kanssa on osoitettu nopeuttavan palvelimien eri komponenttien korroosiota.
Jäähdytystä tarvitaan IT-laitteiden muodostaman lämmön poistamiseen ylikuumenemisen ja vikatilanteiden välttämiseksi. Joidenkin tutkimusten mukaan nopeasti vaihteleva lämpötila voi itse asiassa olla haitallisempi IT-laitteille kuin vakaa korkea lämpötila, joten ohjaussilmukka on siitä näkökulmasta tärkeä.
Uusimmat IT-laitteet kykenevät yleensä toimimaan korkeammissa lämpötiloissa, minkä ansiosta tuloilman lämpötilaa voi nostaa ja ilmaisen jäähdytyksen ja säätösäädön mahdollisuudet ovat paremmat. Ulkoilmaa voi hyödyntää sisäilman jäähdytyksessä joko suoraan tai epäsuorasti (edellä kuvatulla tavalla), ja haihtumisjäähdytys tai adiabaattinen jäähdytys voi edelleen parantaa säästösäädön tehokkuutta. Näitä energiansäästöteknologioita on otettu käyttöön laajalti, ja suuntaus on kohti kuivia lämmönpoistostrategioita, jotka eivät kuluta vettä. Lämmönpoiston väliaineen (ilman tai nesteen) lämpötilan noustessa datakeskusten hukkalämmön tehokkaan hyödyntämisen mahdollisuudet paranevat, jolloin hukkalämpöä voidaan käyttää esimerkiksi kaukolämpöverkossa. Esimerkiksi Helsingissä Microsoft ja Fortum tekevät yhteistyötä projektissa ylimääräisen lämmön ottamiseksi talteen. Datakeskus käyttää 100-prosenttisesti päästötöntä sähköä, ja Fortum siirtää puhtaan lämmön palvelinten jäähdytysprosessista koteihin, palveluihin ja liiketiloihin, jotka on yhdistetty sen kaukolämpöjärjestelmään. Tämä datakeskuksen hukkalämmön kierrätysjärjestelmä on todennäköisesti suurin laatuaan maailmassa.
