Kiitos kaikille, jotka osallistuivat hiljattain järjestämäämme Lämpötilavalvotut tilat: kvalifiointi, kartoitus ja valvonta -webinaariin. Saimme teiltä paljon mielenkiintoisia kysymyksiä! Emme ole koskaan aiemmin saaneet yhtä paljon aktiivisia osallistujia validointia käsitteleviin webinaareihimme. Valitettavasti emme ehtineet vastata kaikkiin kysymyksiin.

Tässä kolmiosaisen videoblogisarjan ensimmäisessä osassa esittäjämme vastaavat kysymyksiin, joihin ei ollut aikaa vastata webinaarin aikana. Videon alla on suomennos auki kirjoitetusta sisällöstä.  

Katso webinaari

Kysymys: Miten määritätte anturien määrän ja kuinka pitkään olosuhdekaappia eli CTC:tä (Controlled Temperature Chamber) kartoitetaan validoinnin aikana?

Paul: Tämä onkin yleisin kysymys. Anturien määrä ja sijainnit kannattaa määrittää ISPE:n Lämpötilavalvottujen tilojen hyvän käytännön oppaan perusteella (ISPE = International Society of Pharmaceutical Engineers). Opas ohjeistaa käyttämään yhdeksää anturia kaikissa lämpötilavalvotuissa tiloissa, joiden koko on alle kaksi kuutiometriä, ja 15:tä anturia ympäristöissä, joiden koko on 2–20 kuutiometriä. Suuremmissa tiloissa on laadittava tieteellinen perusta anturien sijoitukselle. Voit käyttää tässäkin apuna ISPE:n opasta. Kartoituksen kestolle opas ei sen sijaan anna mitään suosituksia. Itse pyrin tekemään 72 tunnin kartoitukset pienissä huoneissa ja tiloissa sekä yhden viikon kartoitukset suuremmissa huoneissa ja varastoissa. Pidemmillä kartoituksilla saadaan enemmän tietoja ja parempi varmuus siitä, että tilan tarvittava yhdenmukaisuus voidaan ylläpitää. Kokemukseni mukaan se riittää yleensä pitämään auditoija tyytyväisenä.

Nathan: Tyypillisessä lämpötilavalvotussa tilassa teemme kartoitustutkimuksia päivittäin, ja anturit sijoitetaan huoneen jokaiseen kahdeksaan nurkkaan sekä yksi tilan geometriseen keskipisteeseen. Antureita tarvitaan siten vähintään yhdeksän. Ei tule kuitenkaan unohtaa lisäantureita, jotka tulee sijoittaa näyttö-, ohjaus- ja valvontamittapäiden viereen. Tämä on hyvä kokoonpano useimmille jääkaapeille, pakastimille ja inkubaattoreille. Kokoonpano määräytyy tietenkin kartoitettavan yksikön koon mukaan. Yksikkö voi olla esimerkiksi puolikorkea, pystymalli tai kaksiovinen. Suuremmissa yksiköissä voidaan sijoittaa viisi anturia keskihyllylle tai käyttää vaihtoehtoista asettelua keskihyllyillä. Mitä tulee kartoituksen kestoon, kokemukseni mukaan kaappeja kartoitetaan 24 tuntia, kylmäkomeroita 72 tuntia ja varastoja vähintään seitsemän päivää yhtäjaksoisesti.

Kysymys: Onko olemassa mitään vaatimuksia tai rajoituksia avoimen oven palautumistesteille ja sähkökatkotesteille?

Nathan: Näille testeille ei ole mitään viranomaisvaatimuksia, mutta suorituskykytestausta varten on olemassa ohje. Kannattaa katsoa USP-standardin lääketuotteiden hyvää jakelutapaa koskeva luku <1079> (USP=United States Pharmacopeia). Katsotaanpa, mitä USP <1079> sanoo:

"Lämpötilakartoituksessa tulee huomioida enimmäis- ja vähimmäiskuormat, jotta varsinaisen kuorman lämpötilamassan vaihtelujen aiheuttamat lämpötilavaihtelut saadaan mitattua. Myös laitteiden suorituskyky ääritapauksissa on otettava huomioon. Näitä ovat muun muassa ovi auki, ovi kiinni ja simuloitu laitteen vikaantuminen."

Tämä vastaa kysymykseen – ei ole mitään vaatimuksia tai rajoituksia avoimen oven tai sähkökatkon testaukseen.

Kysymys: Onko Vaisalan DL1000 dataloggeri mielestänne sopiva laite lämpötilan kartoitukseen? Termistori on piilossa loggerin sisällä eikä altistu täysin ilmalle...

Paul: Ymmärrän, mitä tarkoitat, mutta en katsoisi sen olevan esimerkiksi liian hidas mittaamaan. DL1000-dataloggerissa on sisäinen anturi, mutta se ei ole syvällä piilossa dataloggerin rungon sisällä. Anturi on aivan piirilevyn reunassa, ja dataloggerin kotelossa on suuret ilmanvaihtoaukot, joiden ansiosta anturi voi mitata ilman lämpötilan. On totta, että anturi on loggerin rungon sisällä – toisin kuin anturit, jotka on liitetty loggerin runkoon kaapelilla – mikä vaikuttaa vasteaikaan. Ero on kuitenkin pieni, ehkäpä 15 sekuntia.

Useimmat anturit ovat jollakin tavalla suojattuja niiden pitkän käyttöiän takaamiseksi. Esimerkiksi tavallinen vastuslämpömittari voi näyttää metallilieriöltä, mutta se on vain anturielementtiä suojaava kotelo. Jos käyttäisimme samaa perustelua, meidän pitäisi kutsua myös tavallista vastuslämpömittaria jossain määrin hidastetuksi. Suojattujen anturien osalta kannattaakin ajatella enemmän reaktioaikaa. On olemassa selkeä ero suojatun anturin, jolla on lyhyt reaktioaika, ja tarkoituksella hidastetun(esimerkiksi glykolipullossa ) sijaitsevan hidastetun anturin välillä, jolloin anturiin on lisätty tarkoituksella suuri lämpömassa.

Kysymys: Voidaanko pakastuskuivaimen kartoituksessa käyttää samaa menettelyä kuin kaapeissa?

Paul: En käyttäisi pakastuskuivaimessa samaa menettelyä kuin lämpötilavalvotussa kaapissa. Yksi ero on siinä, että kaappia käytetään usein staattiseen säilytykseen, jossa kaappi ylläpitää kuormaa vakaalla lämpötilalla määrittämättömän ajan. Pakastuskuivaus on hyvin erilainen prosessi, jossa tuotetta jäähdytetään alipaineessa kosteuden poistamiseksi pakastumisen ja sublimoitumisen kautta. Pakastuskuivaus on dynaaminen eräprosessi, jonka onnistumiskriteerit ovat tarkkaan määritettyjä. Tämä tarkoittaa, että pakastuskuivausprosessille on oltava erilaiset hyväksyntäkriteerit. Mielestäni kylmäkuivaimen kartoitus vastaa sterilisaattorin tai paineastian kartoitusta. Lämpötilavalvotun kaapin prosessi on staattinen, eikä sillä ole varsinaisesti rajallinen toiminta-aika. Jotkin tekniikat voivat olla päällekkäisiä, kuten kartoitus, esikalibrointi, jälkikalibrointi jne.

Nathan: Olen samaa mieltä siitä, että pakastuskuivaimen kvalifiointitestit eivät ole samoja kuin lämpötilavalvotun kaapin, sillä pakastuskuivauksessa on monia vaiheita ja lämpötilamuutoksia sekä alipainetta. Pakastuskuivaimet validoidaan ja kvalifioidaan sen varmistamiseksi, että ne toimivat ISO 13408-3:2006 (Terveydenhoitotuotteiden aseptinen prosessointi. Osa 3: Kylmäkuivaus) -standardin mukaisesti. Pakastuskuivaimen validointitestejä ovat esimerkiksi pakastuskuivaimen hyllyn lämpötilan kartoitus kuormalla ja ilman kuormaa, SIP (soveltuvin osin) ja alipainetesti (SIP= Sterilization in Place).

Videoblogin kysymysten ja vastausten osat 2 ja 3 tulossa pian...