Menneet saavutuksemme näyttävät, mihin pystymme tulevaisuudessa
Vaisalan avaruusseikkailu 1950-luvulta tulevaisuuteen
Vaisalalla on pitkä historia avaruuden tutkimiseen käytettävien antureiden toimittamisesta. Ensikosketuksemme alaan tapahtui 1950-luvulla, kun tarjosimme radioteodoliitin taajuuden muuntamiseen tarvittavat työkalut, jotka helpottivat maailman ensimmäisen tekokuun Sputnik I:n seuraamista. Sittemmin Vaisala on osallistunut useisiin kiehtoviin avaruushankkeisiin teknologialla, joka auttaa ymmärtämään meitä ympäröivää maailmankaikkeutta.
Vuodesta 1992 lähtien Vaisalan hiilidioksidi-, kosteus- ja lämpötila-antureita on käytetty life science ‑kokeiden kontrollointiin sekä avaruussukkulalennoilla että Kansainvälisellä avaruusasemalla. Paineantureitamme käytettiin myös NASA:n Cassini-luotaimessa, joka laukaistiin vuonna 1997 kohti Saturnuksen suurinta kuuta Titania. Vuonna 2005 luotain laskeutui kaikkien aikojen ensimmäisenä maan lähettinä tämän aurinkokuntamme laitamilla sijaitsevan kuun pinnalle. Tämä projekti, joka oli yksi kaikkien aikojen kunnianhimoisimmista avaruushankkeista, päättyi vuonna 2017.
Avaruudessa koettavissa ääriolosuhteissa mittalaitteilta vaaditaan huippuluokan stabiiliutta, minkä vuoksi tutkimushankkeisiin on usein valikoitunut juuri Vaisalan tekniikkaa. Vaisalan anturit kestävät avaruusmatkustuksen aikana esiintyviä äärimmäisen korkeita ja matalia lämpötiloja sekä voimakasta tärinää ja värinää.
Sputnikista Saturnukseen
Mars-mönkijä Curiosity
Mönkijä toimii edelleen punaisella planeetalla, ja alun perin kahden vuoden pituiseksi suunniteltua projektia on pidennetty hamaan tulevaisuuteen. NASAn mukaan luotaimella on potentiaalia lähettää tietoja 55 vuoden ajan. Marsiin on määrä lähettää uusi mönkijä vuonna 2020.
Phoenix-laskeutuja
Vuonna 2007 Ilmatieteen laitos osallistui Arizonan yliopiston johtamaan Phoenix-laskeutujahankkeeseen Vaisalan antureihin perustuvalla painemittalaitteella. Phoenix oli ensimmäinen onnistuneesti Marsin napa-alueelle laskeutunut luotain, ja se antoi tutkijoille paljon tietoa tämän planeetan osan ilmastosta ja geologiasta. Luotain muun muassa löysi lunta ja jäätä Marsin napa-alueelta sekä havaitsi perkloraattia, jota jotkin maapallon bakteerit käyttävät ravintonaan. Tällaiset löydöt ovat parantaneet ymmärrystämme Marsin ilmastosta ja säästä, ja olemme saaneet lisää todisteita siitä, että planeetalla on saattanut joskus olla elämää.
Cassini-luotain Titaniin
Avaruuden life science ‑tutkimus
Coloradon yliopiston BioServe Space Technologies ‑tutkimuskeskuksen tutkijat ovat käyttäneet Vaisalan hiilidioksidi-, kosteus- ja lämpötila-antureita life science ‑kokeiden ohjaukseen sekä avaruussukkulalennoilla että Kansainvälisellä avaruusasemalla jo vuodesta 1992 lähtien. Anturien avulla voidaan säädellä kasvien kasvua ja eläinten elinympäristöä sekä tutkia mikropainovoiman vaikutusta eliöihin. Tällaisen tutkimuksen löydökset ovat erittäin tärkeitä pyrittäessä selvittämään, voidaanko ruokaa ja muita elämän ylläpitoon tarvittavia hyödykkeitä, kuten vettä ja happea, tuottaa avaruussukkuloissa. Tuotanto on välttämätöntä, jos miehitettyjä Mars-lentoja ja pitkiä avaruusmatkoja halutaan joskus toteuttaa. Vuosien varrella Vaisalan vanhemmat anturit on korvattu GMM220-sarjan hiilidioksidimoduuleilla sekä HMP110-kosteus- ja lämpötilamittapäillä. Alkuperäiset anturit antavat kuitenkin edelleen kelvollisia mittaustietoja, mikä on osoitus niiden vakaudesta ja kestävyydestä äärimmäisissä olosuhteissa.
Joskus prosessi on pääasia
Kolme vuotta myöhemmin, vuonna 1999, neljä Vaisalan paineanturia ja kapasitiivista Thermocap-anturia lähtivät matkaan NASAn Mars Polar Lander ‑luotaimen mukana. Luotain saavutti Marsin, mutta sen laskeutuminen valitettavasti epäonnistui. Monia tätä tutkimushanketta varten kehitetyistä mittalaitteista käytettiin myöhemmin Phoenix-laskeutujassa. Vuonna 2003 englantilaisessa Beagle 2 ‑laskeutujassa oli Vaisalan paineanturi, Thermocap-anturi ja Capic-piirilevy. Laskeutuja pääsi Marsiin, mutta siihen tuli tiedonsiirtovika. Monia avaruusaluksen ominaisuuksia on myöhemmin ehdotettu muihin suunnitteilla oleviin Mars-luotaimiin.
Onko siellä ketään?
Kyllä, me olemme, ja olemme olleet jo useiden vuosikymmenien ajan. Pian Vaisalan teknologiaa rantautuu Marsiin uudelleen NASAn Mars-tutkimusohjelman uuden Perseverance-mönkijän mukana, tälläkin kertaa yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa. Huipputeknologia, innovaatiot sekä loputon kiinnostus ja uteliaisuus maailmaa ja maailmankaikkeutta kohtaan ovat luonnehtineet Vaisalan toimintaa jo alusta alkaen. Liity mukaamme tutkimusretkelle!