Gasgrid Finlandin toimitusjohtaja Olli Sipilä kertoo kaasun tulevaisuudesta

Puhtaamman, vihreämmän energian varmistaminen yhä energianälkäisemmälle maailmalle ei ole helppo tehtävä. Kaasu tarjoaa kosolti mahdollisuuksia vähentää hiili- ja muita päästöjä, mutta siirtyminen kohti tasapainoista kiertotaloutta vaatii pitkäjänteistä ajattelua ja tietojen jakamista. Gasgrid Finlandin toimitusjohtaja Olli Sipilä tarkastelee kaasualan tulevia trendejä.

Energian kysyntä kasvaa maailmanlaajuisesti, kun samaan aikaan pyrkimys vähentää hiilipäästöjä voimistuu. Siirtyminen kivihiilestä kaasuun on vähentänyt CO₂-päästöjä viime vuosina, ja tämä trendi tulee jatkumaan. Muutos auttaa myös vähentämään muita päästöjä, kuten NOx-, SOx- ja pienhiukkaspäästöjä, jotka ovat erityisen merkittäviä nopean kaupungistumisen vuoksi. Globaalit nesteytetyn maakaasun (LNG) toimijat ovat ottaneet käyttöön uusia kaasunlähteitä ja lisänneet maksuvalmiutta auttaakseen asiakkaita optimoimaan portfolionsa epävarmuustekijöiltä suojautumiseksi. Pidemmällä aikavälillä kaasuala on kuitenkin saatava hiilineutraaliksi.

Noin kolmesta viiteen vuotta sitten pyrkimys hiilineutraaliuteen muuttui ensisijaisesti brändin imagoon tai erityiseen tuotestrategiaan liittyvästä asiasta yleiseen kilpailuetuun ja strategisten riskien hallintaan liittyväksi. Yhä useammat yritykset julkistavat nyt hiilineutraaliusstrategioita, ja nopeimmin toimeen tarttuneet pioneerit korjaavat nyt työnsä hedelmiä. Monissa kehitystarpeissa ollaan yhä tuntemattomilla vesillä, mutta niinhän asia on aina suurten muutosten aikoina.

Kaasun edut muihin puhtaisiin energianlähteisiin nähden
Kiinnostus power-to-x-teknologiaa ja vetyä kohtaan energianlähteinä on kasvanut nopeasti. Aurinko- ja tuulivoima ovat – tai ainakin tulevat pian olemaan – edullisimmat puhtaan energian lähteet, ja maatuulivoima on jo kilpailukykyisin uuden tuotannon energianlähde Pohjoismaissa. Valitettavasti nämä uudet energianlähteet tuottavat energiaa kuitenkin epätasaisesti, minkä vuoksi tarvitaan sekä varastointia että joustavuutta. Parhaat tuotantopaikat sijaitsevat usein kaukana sieltä, missä energiaa tarvitaan. Kun varastointi- ja siirtotarpeet ovat suuria, valmiiden infrastruktuurien käyttäminen ja sektorien integrointi tarjoavat kiinnostavia mahdollisuuksia.

Kuvittelepa, että leipomo Ranskassa haluaa ostaa biokaasua varmistaakseen, että sen tuotteet ovat 100-prosenttisesti kestävän kehityksen mukaisia. Yksi paikka tuottaa biokaasua Euroopassa voisi olla Suomi. Mutta miten kysyntä ja tarjonta voivat kohdata tässä tapauksessa? Vastaus löytyy tietojen mittaamisesta ja jakamisesta teknisesti ja kaupallisesti. Kaasuja tulee olemaan tarjolla yhä suurempi valikoima: biokaasua, puhdasta synteettistä kaasua, vetyä, maakaasua (hiilen talteenotolla tai ilman), nesteytettyä maakaasua (LNG) ja nesteytettyä biokaasua (LBG). Jotkut asiakkaat tarvitsevat 100-prosenttista metaania, ja toiset voivat hyväksyä, että kaasukoostumuksessa on 20 % vetyä. Eri kaasuseoksilla on myös erilaisia kemiallisia vaikutuksia infrastruktuureille, joten käyttöomaisuudesta huolehtimista varten tarvitaan laadukkaita mittauksia. Tulevaisuuden energiamarkkinoilla tapahtuu syvempää kysynnän ja tarjonnan integraatiota: yhtenä päivänä voi olla parempi käyttää kaasumolekyyliä liikenteessä ja seuraavana päivänä lämmityksessä tai sähköntuotannon varavoimana. Tämä tuo paljon mahdollisuuksia luotettaville, edullisille ja monikäyttöisille mittausprosesseille.

Pitkäjänteinen ajattelu tuo kiertotalouden etuja
Monet yritykset ovat saavuttaneet aikaisia voittoja keskittymällä ympäristöasioihin ja toimitusketjun tehokkuuteen, kuten kierrätykseen ja resurssihävikin vähentämiseen yrityksen eri toiminnoissa. Tästedes tulee olemaan paljon haastavampaa integroida eri tuotantoketjuja. Haasteita aiheuttavat esimerkiksi sijainnit, ajat, määrät ja aineet. Koko kiertotalousjärjestelmän on oltava jatkuvasti tasapainossa kaikkien osallisten kesken. Avainasemassa on pitkän aikavälin ajattelu ja tietojen jakaminen osallisten välillä. Yhden mielenkiintoisen alueen muodostavat paikalliset tai alueelliset biokaasuekosysteemit, joissa maatilat toimittavat raaka-aineen biokaasun tuottajille ja saavat vastineeksi biokaasua ja lannoitteita. Ylimääräisen biokaasun voi sitten myydä muille käyttäjille. Ympäristöhyötyjen lisäksi tämä tuo todellista lisäarvoa paikallisille talouksille ja parantaa toimitusvarmuutta jopa kansallisella tasolla.

Gasgrid Finland: kohti hiilineutraaliutta poikkeuksellisinakin aikoina
Gasgrid Finland on Suomen valtion omistama kaasunsiirtoverkon hallinnoija, joka tarjoaa infrastruktuurin ja markkinapaikan kapasiteettia ja biokaasusertifikaatteja varten. Pyrimme olemaan asiakaslähtöinen, luotettava, tehokas ja avoimesti toimiva kaasuyritys, joka auttaa yhteiskuntia vähentämään hiilipäästöjä nopeasti, turvallisesti ja edullisesti. Ensimmäinen vaihe on Suomen kaasumarkkinoiden avaaminen ja kaasumarkkinoiden kehittyneen alueellisen integroinnin edistäminen Baltian maiden kanssa.
 
Meneillään oleva pandemia on erityistilanne, joka vaikuttaa eri aloihin ja yrityksiin hyvin eri tavoin. Energia-ala on luokiteltu yhteiskunnan kannalta kriittiseksi infrastruktuuriksi, ja kansallisen toimitusvarmuuden varmistaminen on ensiarvoisen tärkeää. Meillä on Gasgrid Finlandilla pandemiaan varautumisen suunnitelma, ja olemme toteuttaneet suojatoimia ja varajärjestelyitä, joilla varmistamme kriittisten toimintojemme asianmukaisen toimimisen. Meillä on kaksi prioriteettia: henkilöstömme ja kumppaniemme turvallisuus sekä energiajärjestelmän toiminta osana yhteiskuntaa.

Olli Sipilä on Suomen kaasunsiirtoverkkoa hallinnoivan Gasgrid Finlandin toimitusjohtaja. Hän on myös Baltic Connector Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Kaasusektorin lisäksi hänellä on taustaa koko energia-alan arvoketjusta energiaresursseista suurimpiin energian käyttäjiin. Viimeisten 15 vuoden aikana hän on ollut mukana useissa markkinoiden kehitysprosesseissa ja uudelleenjärjestelyissä sekä eri organisaatioiden hiilineutraaleihin energiajärjestelmiin siirtymisen strategioiden luomisessa. Sipilä on aiemmin työskennellyt Pöyryllä, Deloittella ja ABB:llä.

Kuinka Vaisala työskentelee hiilineutraaliuden ja kaasujen parissa? Lue lisää jätteiden muuttamisesta arvoksi osoitteessa www.vaisala.fi/biokaasu.