Taivaskaan ei ole rajana Vaisalalle: Vaisalan paine- ja kosteusanturit matkaavat pian taas avaruuteen Julkaistu: 12. Tammi 2018 Lehdistötiedotteet Lehdistötiedote Tammikuu 12, 2018 Taivaskaan ei ole rajana Vaisalalle: Vaisalan paine- ja kosteusanturit matkaavat pian taas avaruuteen NASA valmistautuu jo seuraavaan Mars-avaruusluotaimen laukaisuun vuonna 2020. Ilmatieteen laitos on yksi Mars 2020 -mönkijän hankekumppaneista ja mittalaitteiden toimittajista. Sen toimittamat paine- ja kosteusanturit perustuvat Vaisalan teknologiaan ja ovat samantyyppisiä kuin edeltävään Curiosity-mönkijään toimitetut anturit. Lisäksi Mars 2020 -mönkijään asennettavissa mittalaitteissa on mukana Vaisalan uudemmat ja entistä kehittyneemmät anturipäät. Mars 2020 -hanke on osa Nasan Mars-tutkimusohjelmaa, ja sen tavoitteena on kerätä entistä enemmän tietoa Marsin ilmakehästä ja sen muista ympäristöolosuhteista. Mars 2020 -mönkijässä käytetään Vaisalan BAROCAP®- ja HUMICAP®- teknologiaan pohjautuvia paine- ja kosteusantureita. Anturit ovat osa Ilmatieteen laitoksen suunnittelemaa mittauslaitteistoa, ja niillä kerätään tarkkoja paine- ja kosteuslukemia Marsin ilmakehän äärimmäisissä ympäristöolosuhteissa. Uuden hankkeen laitteisto täydentää mittalaitteistoa, jonka Curiosity-luotain vei Marsiin vuonna 2012. Curiosity ja Mars 2020 -mönkijät muodostavat Marsissa pienimuotoisen havainnointiverkoston, josta aiotaan tulevaisuudessa kehittää laaja MetNet-havainnointiverkosto. ”Olemme erittäin iloisia ja ylpeitä siitä, että Vaisalan tuotteet on jälleen valittu mukaan tutkimusmatkalle, joka auttaa meitä ymmärtämään ympäröivää avaruutta entistä paremmin. Tarkat ja luotettavat mittaukset ovat keskeisiä tämän ymmärryksen syventämisessä. Ne ovat Vaisalan vahvuuksia: anturimme toimivat luotettavasti ja tarkasti myös Marsin ääriolosuhteissa”, sanoo Vaisalan tuotteista ja järjestelmistä vastaava johtaja Liisa Åström. Taivaskaan ei ole rajana Vaisalan teknologiaa on viety avaruuteen aiemminkin. Vaisala on toimittanut antureita avaruuden tutkimushankkeisiin jo 1950-luvulta alkaen. Tuolloin Vaisala muunsi radioteodoliitin taajuuden niin, että laitteella pystyttiin seuraamaan Sputnik 1 -satelliittia, maailman ensimmäistä keinotekoista satelliittia. Sen jälkeen Vaisala on osallistunut useisiin kiehtoviin hankkeisiin, joissa sen teknologia on auttanut ymmärtämään maailmankaikkeutta. Vuodesta 1992 alkaen Vaisalan hiilidioksidi-, kosteus- ja lämpötila-antureita on käytetty sukkulalennoilla ja Kansainvälisellä avaruusasemalla tehdyissä kokeissa. Vaisalan kosteusantureita käytettiin myös Nasan Cassini-hankkeessa vuonna 1997 sekä vuonna 2005, kun Cassini-luotain laskeutui Saturnuksen Titan-kuun pinnalle. Se oli kaikkien aikojen ensimmäinen laskeutuminen ulomman aurinkokunnan kuun pinnalle. Tämä oli yksi kaikkien aikojen kunnianhimoisimmista avaruuden tutkimushankkeista ja se jatkuu edelleen. Vaisalan teknologioita käytetään avaruuden tutkimuksessa, koska ne ovat erittäin vakaita, mikä on välttämätöntä avaruuden äärimmäisissä ympäristöolosuhteissa. Vaisalan anturit kestävät äärimmäistä kuumuutta ja kylmyyttä sekä tärinää avaruusmatkan aikana. Vahvaa osaamista Kosteus- ja painemittaukset ovat Vaisalan ydinosaamista. Vaisalan HUMICAP®-anturi tuli markkinoille jo 1970-luvun alussa ja BAROCAP® muutamaa vuotta myöhemmin. Näitä anturiteknologioita käytetään monissa tunnetuissa Vaisalan tuotteissa, kuten radiosondeissa, sääasemissa sekä useissa teollisuussovelluksissa. Vaisalan anturit säilyttävät vakautensa ja tarkkuutensa myös pitkäaikaisessa käytössä ja sietävät pölyä, kemikaaleja ja ankaria ympäristöolosuhteita. Siksi ne sopivat äärimmäisen vaativiin sovellukseen – myös avaruudessa. Vaisala on keskittynyt aina vahvasti tuotekehitykseen. Suurin osa Vaisalan tuotteista kehitetään Suomessa, jossa sijaitsee myös anturitehdas, sekä sen kallein aarre: puhdashuone. ”Vaisala on jatkuvasti teknologisen innovoinnin ja kehityksen keskiössä. Panostamme paljon tuotekehitykseen ja myös perustutkimukseen, mikä ei ole alallamme kovin yleistä. Jatkuva kehittäminen, oma asiantuntemus ja vahva kiinnostus tieteeseen ja teknologian tuntemukseen pitävät meidät kehityksen kärjessä,” Åström tiivistää. Tarkempia havaintoja, syvempää ymmärrystä Avaruustutkimus edistää innovointia ja kansainvälistä yhteistyötä ja auttaa meitä ymmärtämään maailmaa ja maailmankaikkeutta entistä paremmin. Marsin tutkiminen on erityisen tärkeää, koska maapallon ja Marsin samankaltaisuudet voivat auttaa ilmastonmuutoksen kaltaisten haasteiden ratkaisemisessa. ”Vaisala on aidosti kiinnostunut parantamaan maailmaa havainnoinnilla. Tutkimalla samankaltaista planeettaa voimme myös oppia jotain uutta itsestämme”, sanoo Åström. ”Uskon, että koko ihmiskunta on hengessä mukana näillä kiinnostusta ja uteliaisuutta herättävillä avaruuden tutkimusmatkoilla. Minulle Vaisala edustaa juuri tällaista uteliaisuutta: haluamme aina oppia uutta ympäristöstämme ja ymmärtää ja kehittää sitä.” Lue lisää: https://mars.jpl.nasa.gov/mars2020/ http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/468861651 Kuva: NASA/JPL-Caltech. Kuva esittää NASAn Mars 2020 -mönkijää Marsin pinnalla. Vaisalan anturiteknologia on matkalla Marsiin.
