Hurrikaanien vaikutusten lieventäminen vaatii tarkkaa dataa

Vuoden 2017 hyvin aktiivisella hurrikaanikaudella Atlantilla nähtiin lukuisia suuria myrskyjä. Mitä paremmin hurrikaaneja voidaan ennustaa, sitä helpompaa on niiden vaikutusten lieventäminen. Vaisalan globaali GLD360-salamatietopalvelu voi tuoda tehokkaan työkalun myrskyjärjestelmien kehittymisen ennustamiseen.

Mitä paremmin hurrikaaneja ja niiden reittiä voidaan ennustaa, sitä helpompaa on lieventää myrskyjen vaikutuksia. Vaisalan globaali GLD360-salamatietopalvelu ja sen tekemät havainnot trooppisiin pyörremyrskyihin liittyvästä salamoinnista voivat tuoda uuden tehokkaan työkalun myrskyjärjestelmien arviointiin ja ennustamiseen.

Vuoden 2017 hyvin aktiivisella hurrikaanikaudella Atlantilla nähtiin lukuisia suuria myrskyjä. Kolme voimakasta hurrikaania – Harvey, Irma ja Maria – aiheutti monia kuolemantapauksia sekä huomattavaa vahinkoa Yhdysvaltain kaakkoisvaltioissa ja Karibialla.

Jotta hurrikaanien vaikutuksia ihmisiin ja omaisuuteen voidaan lieventää, ympäristöä on havainnoitava tarkasti ja oikea-aikaisesti. Näin kerättävä data on välttämätöntä raaka-ainetta numeerisille sääennustemalleille, jotka ennustavat hurrikaanien reittiä ja voimakkuuden muutoksia. Ilman tarkkoja havaintoja näiden päättäjille ratkaisevan tärkeiden mallien tuottaman tiedon laatu heikentyisi olennaisesti.

Hurrikaaneja voivat havainnoida monet eri laitteet: satelliitit, poijut, maasääasemilta ilmapalloilla lähetetyt radiosondit ja lähellä myrskyä sijaitsevilla saarilla olevat pintasääasemat. Usein vaikuttavimmat havainnot tehdään kuitenkin lentämällä hurrikaanin sisään ja mittaamalla sen sisärakennetta ja dynamiikkaa.

Yhdysvaltain kansallisen ilmakehä- ja merentutkimusjärjestön NOAA:n Hurricane Hunters ja 53. säätiedustelulaivue ovat tehneet tätä jo vuosikymmeniä ja käyttäneet työssään muun muassa Vaisalan dropsonde-pudotusluotaimia.
 

Salamat uutena ennustamisen välineenä

Vaisalan globaalin GLD360-salamatietopalvelun avulla on nyt mahdollista havainnoida salamointia hurrikaaneissa myös myrskyn reunavallissa, minkä avulla meteorologit voivat seurata myrskyä ja keskittyä etenkin sen voimakkuuteen ja voimakkuuden muutoksiin.

Joissakin myrskyissä havaittu salamointi muodostaa ainutlaatuisen kuvion. Joskus trooppisen pyörremyrskyn vahvistuessa nopeasti sen koko reunavallissa on havaittu salamoita. Samanlaista salamointia on nähty myös erittäin voimakkaissa myrskyissä, kuten Irma-hurrikaanissa ja Haiyan-taifuunissa.

Onkin tärkeää tutkia tällaista salamointia tarkemmin. Salamahavainnot voivat ennakoida sitä, miten myrskyn voimakkuus muuttuu ajan mittaan. Tällainen tieto voidaan lisätä meteorologien työkalupakkiin uutena tapana ennustaa hurrikaanien voimakkuutta.

Kun hurrikaanien käyttäytymisestä voidaan tehdä jatkuvasti tarkkoja ja laadukkaita ennusteita, suuri yleisö oppii luottamaan niihin ja saamiinsa varoituksiin, jolloin he voivat luottavaisin mielin ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin. Jos ennuste on väärässä, ihmiset eivät suhtaudu seuraavaan yhtä vakavasti. Pahimmillaan ihmiset eivät lähde evakkoon edes silloin, kun ennusteiden mukaan heitä lähestyy kategorian 5 hurrikaani.

Parantuneet ennustamiskyvyt pitäisi yhdistää tietoon ihmisistä, varusteista, sähköjärjestelmistä ja evakuointireiteistä. Näiden yhdistäminen tehostaa työtä hurrikaanien vaikutusten lieventämiseksi, vähentää ihmisuhrien määrää ja auttaa rakentamaan entistä kestävämpiä yhteisöjä.

Trendin näkee vasta lisädatan perusteella

Monet ovat huolissaan, että hurrikaanien voimakkuus ja esiintymistaajuus ovat kasvussa. Tämän paikkansapitävyyttä ei voida kuitenkaan todeta ilman lisätutkimuksia ja -havaintoja usealta vuodelta.

Useimmat tutkijat ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että ilmasto on muuttumassa ja lämpenemässä. Siten olisi loogista päätellä, että aiempaa lämpimämpi ilmasto johtaa meren pintalämpötilojen nousuun. Tämä taas on käyttövoimaa hurrikaaneille.

Ennen kuin tähän johtopäätökseen päädytään, tarvitaan kuitenkin lisää dataa.