Miten valitaan oikea parametri ilmanvaihdon kosteusvalvontaan.

Useimmille LVI-alan ammattilaisille on tuttua käyttää suhteellista kosteutta (RH) oletusarvoisena kosteusmittauksen ohjausparametrina. RH ei kuitenkaan ole aina paras vaihtoehto – on tapauksia, joissa muuta parametria käyttämällä voidaan vakauttaa olosuhteita tai helpottaa järjestelmän käyttöönottoa. Vilkaistaan hieman mahdollisia vaihtoehtoja.

Suhteellinen kosteus

Kun ihmisten mukavuus on pääasia, esimerkiksi toimistorakennuksissa, RH on usein hyvä valinta ohjausparametriksi. Se mahdollistaa jouston lämpötila-asetuksissa RH-ohjausasetuksia muuttamatta, jolloin lämpötilat voivat esimerkiksi olla kesällä korkeampia kuin talvella. Se myös liittyy suoraan ihmisten mukavuuteen ja moniin biologisiin prosesseihin, kuten homeen kasvuun. Haittapuolena on se, että tarkkaa lämpötilan ja kosteuden valvontaa on vaikea toteuttaa, koska lämpötila vaikuttaa myös suhteelliseen kosteuteen. Nämä kaksi ohjausjärjestelmää saattavat kilpailla keskenään, mikä voi aiheuttaa heilahtelua ohjaussilmukoissa.

Kastepiste

Kastepiste (Td) ilmaisee, missä lämpötilassa kosteus alkaa tiivistyä. Matala kastepiste on osoitus siitä, että olosuhteet ovat kuivat, kun taas korkea kastepiste ilmaisee, että kosteutta on paljon. Kastepiste ei voi ylittää ympäristön lämpötilaa; kun kastepiste on sama kuin ympäristön lämpötila, on saavutettu kyllääntymispiste ja RH on 100 %. Kastepisteen käytön etuna ilmanvaihtojärjestelmien valvonnassa on, että lämpötilan muutokset eivät vaikuta siihen, joten voit ohjata sekä lämpötilaa että kosteutta tarkasti ja luotettavasti. Ohjauspiirit toimivat toisiinsa nähden itsenäisesti, joten lämpötilan muuttaminen ei vaikuta valvotun tilan kastepisteeseen tai päinvastoin. Kastepisteen ja lämpötilan ohjausta käytetään tiloissa, joissa olosuhteiden on pysyttävä erittäin vakaina, kuten laboratorioissa, museoissa ja datakeskuksissa.

Märkälämpötila

Märkälämpötila on lämpötila, johon veden pinta voidaan jäähdyttää haihdutuksen avulla. Tämä jäähdytysvaikutus vaihtelee ympäröivän ilman suhteellisen kosteuden mukaan. Kun ilmankosteus on saavuttanut kyllääntymispisteen, haihtumista ei tapahdu, joten jäähdytysvaikutusta ei ole. Märkälämpötilaa käytetään ohjaamaan jäähdytystorneja, jotka voivat tarjota edullisen jäähdytysratkaisun erityisesti kuumissa ja kuivissa ympäristöissä. Jos kosteus on liian suuri ja märkälämpötila on lähellä ympäristön lämpötilaa, jäähdytysvaikutus jää liian heikoksi eikä jäähdytystorneja kannata käyttää.

Entalpia

Entalpia ilmaisee, kuinka paljon energiaa tarvitaan siirryttäessä mitattuun tilaan viitetilasta, joka on tavallisesti kuiva ilma 0 °C:n lämpötilassa. Tavallisimmin käytetty yksikkö on kJ/kg. Jos tunnet paluuilman ja korvausilman entalpian, voit tämän tiedon avulla määrittää, kannattaako käsitellä paluuilmaa vai korvata se ulkoilmalla. Tämä ei ilmene heti pelkistä lämpötilamittauksista, koska ilman kosteus vaikuttaa entalpiaan enemmän kuin lämpötila. Entalpia on siten suositeltava vaihtoehto, kun tavoitteena on maksimoida energiasäästöt.
Kaikki nämä kosteusmittaukset voidaan laskea suhteellisesta kosteudesta ja lämpötilasta. Tämän voi tehdä ohjausjärjestelmässä, mutta monet nykyiset kosteuslähettimet tekevät työn itse.

Tutustu Vaisala HMD62  kanavakosteusanturiin, joka antaa käyttäjän valita haluamansa kosteuden lähtöparametrin DIP-kytkimellä. Tutustu myös Vaisalan maksuttomaan verkossa käytettävään kosteuslaskuriin, jolla parametrimuunnokset on helppoa laskea.