Henkäys raitista ilmaa – mitä tulevaisuus tuo tullessaan ilmanvaihdolle?

Rakennusten osuus koko maailman energiankulutuksesta on peräti 40 prosenttia, mikä tekee niistä ilmeisen säästökohteen. Pelkästään ilmanvaihtojärjestelmät – lämmitys, tuuletus ja ilmastointi – ovat vastuussa 38 prosentista rakennuksen kulutuksesta. Maailmallamme on kiire siirtyä aiempaa kestävämpään kulutukseen, joten emme voi sivuuttaa mahdollisuutta ilmanvaihtojärjestelmien energiatehokkuuden parantamiseen. Tarkastellaanpa vähän sitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan ilmanvaihdolle. 

Energiatehokas tarpeenmukainen ilmanvaihto

Ilmanvaihdolla on monia tieteellisiä ja teknisiä määritelmiä, mutta sen päätavoitteena on tuoda puhdasta ulkoilmaa sisään ja samalla poistaa sisätiloissa syntyvät epäpuhtaudet. Mitä energiatehokkuuteen tulee, kaikkia ilmanvaihtojärjestelmiä ei ole luotu tasa-arvoisiksi. Tarpeenmukainen ilmanvaihto sovittaa ilmavirran todellisen tarpeen mukaan tarkkojen CO₂-mittausten perusteella. Tämä tarkoittaa paitsi pienempää keskimääräistä ilmavirtaa ilman yli- tai alituuletusta, myös pienempää tuulettimien, lämmityksen ja jäähdytyksen energiantarvetta. 

Itse asiassa CO₂-pitoisuuden säätöä hyödyntävä tarpeenmukainen ilmanvaihtojärjestelmä voi parhaimmillaan käyttää yli 50 prosenttia vähemmän energiaa kuin vakioilmavolyymiin perustuva järjestelmä. Lisäksi se pitää sisäilman lämpötilan rakennuksen asukkaiden kannalta mukavalla tasolla. Tämäntyyppinen järjestelmä varmistaa optimaalisen ilmanvaihdon myös tiloissa, joiden käyttöaste vaihtelee – kun CO₂-taso on korkea, järjestelmä tuulettaa enemmän, ja kun taso on matala, ilmanvaihto siirtyy säästöliekille.

Puhtaan, terveellisen ilman merkitys

Energiansäästö on ratkaisevan tärkeää, mutta se ei ole ainoa huomioon otettava tekijä. Sisäilman laatu on myös terveyskysymys – hengitystieinfektiot leviävät yleensä ilmateitse, joten rakennusten suunnittelu-, käyttö- ja kunnossapitotavoilla on keskeinen merkitys tautien leviämisen minimoinnissa. Ihmiset eivät aina ymmärrä ilmanvaihdon ja sisäilman laadun vaikutusta rakennuksen asukkaisiin. Tutkimusten mukaan paremman ilmanvaihdon myötä parantunut ilmanlaatu muun muassa

•    parantaa terveyttä ja vähentää sairauspoissaoloja
•    lievittää "sairas rakennus"-oireyhtymää
•    parantaa suorituskykyä ja tuottavuutta
•    parantaa unen laatua.

Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että käytössä olevissa tiloissa on puhdas ilma ja matala hiilidioksidipitoisuus – puhumattakaan siitä, että tuottavuuden parantamisella voi olla merkittävä vaikutus yrityksen tulokseen.

Myös ulkoilman laadulla on väliä

Viime aikoina on ollut paljon keskustelua siitä, miten voitaisiin parhaiten estää ulkoilman saasteiden vaikutukset sisäilman laatuun. Ulkoilman laatu voi vaihdella suuresti päivän ja vuodenajan mukaan. Ilmanvaihtoa tulee lisätä, kun ulkoilma on puhdasta, ja pienentää – tai jopa lopettaa kokonaan –, jos ulkoilman laatu on erittäin heikko. Jälkimmäisessä tapauksessa sisäilmaa tulee kierrättää, jotta järjestelmään ei pääse likaista ulkoilmaa. 

Tulevaisuudessa ilmanvaihtoa täytyy nykyistä useammin säätää ulkoilman laadun perusteella. Tätä tukee se tosiasia, että monien sisätilojen epäpuhtauksien tapauksessa riski arvioidaan keskimääräisen altistumisen perusteella, ei huippuarvojen mukaan. Tämä tarkoittaa, että joskus on parasta vähentää ilmanvaihtoa ja antaa sisäilman epäpuhtauden tason pysyä korkeampana muutaman tunnin ajan, jos ulkoilman laatu on heikkoa. Sisään tuotavan ulkoilman määrää lisätään tällöin vasta sitten, kun se on palannut riittävälle puhtaustasolle. Kaikki tämä korostaa ilmanlaadun seurannan ja ilmanvaihdon hallinnan merkitystä.

Katse tulevaisuuteen

Rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä tarkistetaan vuonna 2023 siten, että siihen lisätään vaatimus sisäilman laadun mittaamisesta ja valvomisesta. Direktiivi siirretään lähivuosina EU:n jäsenmaiden lainsäädäntöön, jolloin siitä tulee pakollinen kaikissa uusissa rakennuksissa. Tällä hetkellä noin 30 prosenttia uusista rakennuksista käyttää tarpeenmukaista ilmanvaihtoa, mutta asiantuntijat ennustavat luvun nousevan 50 prosenttiin ja ylikin seuraavien kymmenen vuoden aikana.

Tulevaisuudessa sisäilman laatuun perustuvia säätötoimia tulee koko ajan enemmän. Ilmanvaihto on vain yksi niistä, ja esimerkiksi suojautuminen ilmassa leviäviltä infektioilta otetaan huomioon tulevissa ilmanvaihtosuosituksissa ja rakennusmääräyksissä. Tulevina vuosikymmeninä otetaan todennäköisesti käyttöön useita uusia maailmanlaajuisia säännöksiä puhtaan sisäilman varmistamiseksi. 

Antureita, joihin voit luottaa

Kuten edellä totesimme, CO₂-mittaukset antavat epäsuorasti tietoa sisäilman laadusta sekä siitä, miten hyvin ilmanvaihtojärjestelmä toimii. Hiilidioksidin mittaamiseen tarvitaan luotettavia antureita, jotka tulee sijoittaa siten, että lukema kuvaa hyvin kyseisen huoneen ilmanlaatua. Yleinen virhe on asentaa anturit paikkaan, jossa ne ovat alttiina tuloilmavirralle eli puhtaalle ilmalle. Toinen virhe on heikkolaatuisen anturin asentaminen paluukanavaan, jossa se altistuu kaikelle huoneen pölylle. Tämä voi johtaa toimintahäiriöihin. 

Vaisala CARBOCAP® ‑anturien anturielementit ylläpitävät hyvän mittausvakauden pitkällä aikavälillä eivätkä ole herkkiä lialle tai pölylle. Tämä tekee niistä erittäin luotettavan vaihtoehdon tarpeenmukaisen ilmanvaihdon järjestelmiin.

Voisiko sinun rakennuksesi hyötyä?

Tarpeenmukainen ilmanvaihto auttaa parantamaan rakennusten ilmanlaatua ja energiatehokkuutta varmistamalla, että ilmanvaihtoa käytetään vain silloin, kun sitä todella tarvitaan. Eniten tästä hyötyvät rakennukset, joiden käyttöaste vaihtelee. Tällaisia ovat esimerkiksi useimmat toimistorakennukset, joiden henkilökunta on pandemian jälkeen jäänyt etä- tai hybridityöhön. Kaikki rakennukset, joissa asuu, työskentelee tai vierailee ihmisiä, hyötyvät kuitenkin tarpeenmukaisesta ilmanvaihdosta, koska se parantaa energiatehokkuutta ja ilmanlaatua.

Saat lisätietoja kuuntelemalla ilmanvaihdon tulevaisuutta käsittelevän webinaarimme tai ottamalla meihin yhteyttä.