Vilho Väisälä: uteliaan keksijän tarina on yhä voimissaan 130 vuoden jälkeen Innovaatio ja inspiraatio Syyskuun 28. päivä vuonna 1889 Vilho Väisälä syntyi pohjois-karjalaisessa Utran kylässä, joka kuuluu nykyään Joensuuhun. Tuosta päivästä on nyt kulunut noin 130 vuotta, mutta Vaisalan perustajan sinnikkään työn ja uraauurtavien innovaatioiden vaikutukset ovat yhä läsnä ympäri maailmaa. Vilhon johdossa Vaisalasta kasvoi yksi Suomen ensimmäisistä aidosti globaaleista yrityksistä, ja siten se siivitti myös Suomen teknologista kasvua. Hänen muistonsa kunniaksi Vaisala lahjoitti 130 Heureka-lippua vähävaraisille perheille syyskuussa 2019. Lapsuudenkoti loi perustan uteliaalle mielelle Vilhon kiinnostus tieteeseen syttyi nuorella iällä. Hän syntyi nuorimmaiseksi pojaksi Johannes Weisellin ja Emma Jääskelän perheeseen. Johannes-isä työskenteli konttoristina Utran sahalla, ja Emma-äiti polveutui Cannelinin sivistysperheestä. Vilho sai siten kasvaa kodissa, jossa koulutusta pidettiin arvossa ja lasten koulunkäynti pistettiin etusijalle. Ylemmillä luokilla älykäs Vilho oli luokkansa toiseksi paras oppilas, ja vuonna 1908 hän kirjoitti ylioppilaaksi Joensuun lyseon lukiosta. Matematiikka kiehtoi häntä, ja hän jatkoikin Helsingin yliopistoon opiskelemaan sitä pääaineenaan, minkä lisäksi hän suoritti myös fysiikan ja tähtitieteen opintoja. Vilho aloitti uransa meteorologina puolivahingossa Ilmatieteen laitoksella (silloinen Valtion Meteorologinen Keskuslaitos), kun hän tarvitsi työpaikan mennäkseen naimisiin. Myöhemmin hänestä tuli Pasilan observatorion johtaja, ja tässä toimessa hän kehitti observatoriosta merkittävän tutkimus- ja havainnointikeskuksen. Huipputeknologiaa ei synny ilman sinnikkyyttä Idea Vilhon uraauurtavaan innovaatioon – josta Vaisalakin sai alkunsa – syttyi vuonna 1931, kun hän löysi pudonneen venäläisten radioluotaimen. Hän ihaili siinä käytettyä ideaa radioteknologian hyödyntämisestä havaintotulosten keruuseen, mutta keksijäluonteena hän päätti rakentaa itse paremman. Vilho teki pitkiä päiviä niin työpaikallaan kuin Mannerheimintiellä sijaitsevan asuintalonsa kellarissa. Hän jatkoi epäröimättä myös epäonnistumisista ja kohtaamastaan vastarinnasta huolimatta, ja lopulta hän onnistui rakentamaan kuuluisan RS11-radioluotaimen, jonka myynti aloitettiin vuonna 1936. Ensimmäiset kappaleet toimitettiin MIT-korkeakouluun (Massachusetts Institute of Technology) Yhdysvaltoihin. “Kun kehitin radioluotaimen, se ei ollut vain yksittäinen keksintö vaan kokonainen sarja keksintöjä. Piti selättää miltei lukematon määrä pieniä ja suurempia vaikeuksia, ja tieteellisten mittausten, kokeiden ja laskelmien tekemiseen kului valtavasti aikaa”, kuvasi Vilho itse innovaatioprosessiaan. Kysynnän kasvaessa tuotanto siirrettiin ensin Pasilaan ja sitten Vantaalle (Vanha Nurmijärventie), missä Vaisala sijaitsee tänäkin päivänä. Samalla yrityksen nimi muutettiin Mittarista Vaisalaksi: Väisälän nimestä jätettiin ä:n pisteet pois kansainvälisen toiminnan edistämiseksi. Nykyisen Vaisalan siemen oli kylvetty. Vilho pysyi yrityksen toimitusjohtajana elämänsä loppuun saakka vuoteen 1969, ja hän oli jatkuvasti innokkaasti mukana kehitystyössä. Vaisala onkin tullut myöhemmin tunnetuksi suomalaisen teknologian pioneerina, joka ei pelkää tutkia uusia mahdollisuuksia – paljolti kuten perustajansa. Vilhon ääretön uteliaisuus ja ongelmanratkaisutaidot viitoittivat tietä tulevalle liiketoiminnalle ja yrityskulttuurille. Koulutus avaa oven innovaatioiden maailmaan Omasta firmastaan huolimatta Vilho säilytti myös julkisen toimensa Suomen ilmatieteen laitoksen osastonjohtajana vuoteen 1948 saakka ja siirtyi sen jälkeen meteorologian professoriksi Helsingin ylipistolle vuosiksi 1948–1956. ”Olen enemmänkin tiede- kuin liikemies”, hän kuvasi itseään. Eläköitymisensä jälkeenkin hänet tunnettiin tehtaalla professorina (tai proffana) koko loppuelämänsä, ja lempinimi elää vielä tänäkin päivänä. Uteliaisuus leimasi Vilhon elämää alusta saakka, ja tämä perintö näkyy Vaisalassa yhä. Vilho arvosti koulutusta, ja tukeakseen luonnontieteiden ja matematiikan opetusta hän lahjoitti viidenneksen Vaisalan osakkeista Suomalaiselle Tiedeakatemialle vuonna 1963. Tätä perintöä kunnioittaen Vaisala muisti Vilhon 130. syntymäpäivää syyskuussa 2019 ja lahjoitti 130 Heureka-lippua vähävaraisille perheille.
