Osa 2 - Lämpötilavalvottujen olosuhdekaappien validointia käsittelevän webinaarin kysymykset ja vastaukset

Tässä videoblogissa Vaisalan Paul Daniel ja Genesis AEC:n Nathan Roman vastaavat kysymyksiin, joita vastaanotimme lämpötilavalvottujen olosuhdekaappein validointia käsittelevän webinaarin aikana. Tämä on toinen videoblogi, jossa vastaamme webinaarin aikana saamiimme kysymyksiin. Jos haluat lisätietoja Vaisalan ratkaisuista GxP-säädeltyjen ympäristöjen valvontaan, kartoitukseen ja mittauksiin, ota meihin yhteyttä. Lisätietoja Genesis AEC:n tarjoamista palveluista on sen verkkosivuilla. 

Jos et ole nähnyt webinaaria, voit katsoa tallenteen nyt.

Katso Q&A-videoblogi #1 

Kysymys: Kuinka usein pakastimien/varastojen uudelleenkartoitus kannattaa tehdä?

Paul: ISPE Controlled Temperature Chamber Good Practice Guide -oppaan mukaan määrität tämän nykyään itse kammion suorituskyvyn, historian ja kriittisyyden perusteella. Nykyään ISPE:n opas antaa mahdollisuuden olla tekemättä uudelleenkartoitusta joissain tilanteissa... Itse olen aina tehnyt sen kolmen vuoden välein. Jos kammiota kuitenkin käytetään kalliille materiaaleille tai kriittisille prosesseille, uudelleenkartoitus kannattaa ehkä tehdä useammin. Yksi esimerkki on olosuhdekaappi; jos sitä käytetään edullisille tai matalan riskin tuotteille, tekisin uudelleenkartoituksen 5 vuoden välein. Otetaan esimerkiksi jääkaappi, jossa säilytetään laboratorion reagensseja. Mitä tulee varastotilojen uudelleenkartoitukseen, tekisin sen sekä kesällä että talvella.

Kysymys: Tekevätkö yritykset olosuhdekaapeille vuosittaisia lämpötilan ja suhteellisen kosteuden kartoitustutkimuksia varmistaakseen laitteen suorituskyvyn vuosihuollon/kalibroinnin jälkeen? Entä tehdäänkö nämä 24 tunnin standarditutkimuksena paikan päällä tehdyllä kuormituksella?

Nathan: Hyvä kysymys. Huolto- ja kalibrointiväli on yleensä 6 tai 12 kuukautta, mutta kartoitusväli ei yleensä ole sama. Olen kuitenkin nähnyt, että GLP-laboratoriossa on tehty vuosittaisia lämpötilakartoituksia laboratorion oman riskitason perusteella, ja silloin validointitoiminnot yhdistettiin kalibrointiväliin. 24 tunnin kartoitus suoritettiin ja kammiot kartoitettiin paikan päällä. Paitsi tietenkin silloin, jos huoltoprotokolla edellytti sulatusta, jolloin yksikkö on tyhjennettävä. Toimialalla tyypillinen lämpötilavalvottujen olosuhdekaappien uudelleenkartoitusväli on 3–5 vuotta. Tähän ei kuitenkaan ole tiukkoja säännöksiä. Uusien ohjeiden mukaan lämpötilavalvotut olosuhdekaapit tulisi arvioida säännöllisesti, jotta voidaan määrittää uudelleenvalidoinnin tai uudelleenkartoituksen tarve.

Myös ohjausjärjestelmät, valvonta, laitteisto ja niiden toimintamenetelmät tulisi tarkistaa säännöllisesti, jotta voidaan varmistaa, että yksikkö toimii yhä vaatimusten mukaisesti. Lisäksi nykyään suositellaan, että uudelleenkvalifiointi- tai uudelleenkartoitusväli määritetään riskinarvioinnin perusteella tai se tehdään, kun yksikköön on tehty merkittäviä muutoksia. Mitä tulee riskinarvioinnin kohteeseen: mikä on tasaisen lämpötilan ylläpitämisen epäonnistumisen riskitaso? Arvokkaiden/kriittisten tuotteiden tai lämpötilaherkkien tuotteiden säilytys saattaa edellyttää, että uudelleenkvalifiointi tehdään useammin. Toimialan käytännöt vaihtelevat, mutta se tulisi aina suorittaa riskinarvioinnin ja määritetyn toistovälin mukaisesti.

Kysymys: Onko lämpötilakartoitus aina osa lääketuotteiden varaston toiminnallista kvalifiointia? Esimerkiksi sellaisten lääkkeiden varastoinnille, jotka on säilytettävä viileässä ja kuivassa. Jos näin on, miten vastata tarpeeseen suorittaa kartoitus kesällä ja talvella?

Paul: Kyllä, lämpötilakartoituksen tulisi olla osa minkä tahansa lääketuotteiden varastointisijainnin toiminnallista kvalifiointia. Tarvitset numeerisen määritelmän sille, mitä "viileä ja kuiva paikka" tarkoittaa. U.S. US Pharmacopeia (USP) <659> "Pakkaus- ja varastointivaatimukset" määrittää, että “Viileä” on mikä tahansa lämpötila välillä 8–15°C. Euroopan Pharmacopoeia antaa saman lämpötilavälin termille "Kylmä tai viileä". USP määrittää, että kuiva on alle 40 %RH 20 °C lämpötilassa tai vastaava vesihöyryn paine muissa lämpötiloissa. Tarve säilyttää jotakin tietyssä lämpötilassa, olipa se sitten "viileä ja kuiva" tai jotain muuta, ei poista tarvetta tehdä varaston kartoitusta kesällä ja talvella. Kesällä haastat jäähdytysjärjestelmän ja talvella lämmitysjärjestelmän. Tämä pätee ainakin pohjoisella pallonpuoliskolla. Se, että käytössä on tyypillisesti kaksi eri järjestelmää (kesällä jäähdytys ja talvella lämmitys), on juurikin se syy, miksi kartoitus on tehtävä molempina vuodenaikoina.

Kysymys: Olen validointikonsultti, ja viimeisin asiakkaani pyysi minua tutustumaan ISO 14644-1 -oppaaseen, jossa on ilmoitettu hiukkasmäärän näytteenottosijainnit, ja määrittämään sen perusteella tuotteiden säilytysalueen lämpötila- ja kosteuskartoituksen anturisijainnit. Onko tämä oikeutettua? Onko tämä toimialan uusi standardi?

Paul: Minun tietääkseni hiukkasten valvonnan sijaintien ja lämpötilakartoituksen sijaintien parhaat käytännöt eivät ole päällekkäisiä eivätkä ne liity toisiinsa. Mikään sääntö ei kiellä asettamasta kartoitusantureita näihin hiukkasten mittaamisen sijainteihin tai niihin sijainteihin, joita tavallisesti käyttäisit kartoitukseen. Jos asiakas kuitenkin pyytää tekemään kartoituksen VAIN hiukkasten mittaussijainneissa, eikä missään muualla, en tekisi sitä. Hiukkasten valvonnan parhaista sijainneista riippumatta lämpötila- tai kosteuskartoitusanturit on asetettava sijainteihin, jotka edustavat koko lämpötila- ja kosteusvalvottua aluetta.

Nathan: Ei ole mitään alan uutta standardia, joka viittaisi tähän skenaarioon. Tutustu ISPE Good Practice Guide: Cold Chain Management- tai ISPE Good Practice Guide on Controlled Temperature Chambers, Commissioning and Qualification, Mapping and Monitoring -oppaaseen, sillä näissä oppaissa kerrotaan lämpötila- ja RH-anturien asettamisen käytännöistä. Anturit on sijoitettava yhdenmukaiseen kuvioon tilan kaikissa kolmessa ulottuvuudessa. Siinä on otettava huomioon mahdolliset varastointipaikat, mittapäiden välinen etäisyys, haavoittuvaiset alueet, jotka voivat olla suoraan ilman tai lämmön lähteen tiellä, ja lisäanturien lisääminen paikkoihin, joissa oletat olevan viileitä tai lämpimiä alueita, sekä hallinta-anturien ja valvonta-anturien lähelle.